Paimion parantola

Kesälomareissulla matkalla Turusta Hankoon pysähdyimme Paimiossa katsomaan Paimion parantolaa, nykyistä Paimion sairaalaa. Kävimme kurkistelemassa yleisiä tiloja - emmekä suinkaan olleet ainoita turisteja 

siellä kameran kanssa. Mummuni sairasti nuorena tyttönä tuberkuloosin ja oli pitkiä aikoja parantolassa,

valitettavasti en tiedä missä. Ainakin tilat täällä näyttivät viihtyisiltä ja raikkaita vielä 70 vuotta valmistumistaan

myöhemmin.

Seuraavat suorat lainaukset ovat Alvar Aalto -museon sivuilta (http://www.alvaraalto.fi), missä löytyy lisätietoa parantolasta, kuvia luonnoksista, suunnitelmista ja parantolasta alkuaikoina, sekä juttua arkkitehdistä ja hänen muistakin suunnittelukohteistaan.

"Tuberkuloosin yleistyminen Suomessa maailmansotien välisenä aikana johti useiden parantoloiden rakentamiseen ympäri maata. Yksi näistä oli Varsinais-Suomen tuberkuloosiparantola, jonka rahoitus toteutettiin 48 kunnan ja neljän kaupungin tuella. Paikaksi valittiin Paimio. Rakennuksen suunnittelukilpailu päättyi tammikuun lopussa 1929."

"Alvar Aalto osallistui kilpailuun nimimerkillä, johon oli piirretty ikkuna.  

Aallon ehdotus sijoitettiin 13 osallistuneen ehdotuksen joukosta ensimmäiselle sijalle."

"Vaikka Paimion parantolarakennus edustaa Aallon tuotannossa tyylipuhdasta funktionalismia, siinä ilmenee selkeä kaksijakoisuus. Toisaalta traditio ja muualta saadut vaikutteet ja toisaalta uutta luova innovatiivisuus. Paimiossa tämä kaksijakoisuus näkyy mm. sommittelussa, joka on sekä symmetrinen että epäsymmetrinen: pääsisäänkäynnin edustalle muodostuu symmetrinen ja intiimi sisäpiha, samalla kuitenkin rakennusmassat levittäytyvät epäsymmetrisesti osaksi luontoa."

"Potilaiden lepääminen aurinkoparvekkeilla kuului tuberkuloosin hoitomenetelmiin, ja näin ollen nämä parvekkeet  olivat olennainen osa parantolarakennusten arkkitehtuuria."

"Parantolan värimaailma sen julkisissa tiloissa on yhtenevä 1920-30 -lukujen neo-plastisen taiteen kanssa: sininen, keltainen, valkoinen ja harmaa. Se luo raikkaan, iloisen ja rauhoittavan tunnelman. Portaikko aukeaa suoraan aulasta ja muodostaa talon läpi ulottuvan tilan, johon päivänvalo lankeaa sekä lännestä että idästä. "

"Rakennuksen moniin yksityiskohtiin Aalto pyrki luomaan standardisoituja teollisesti valmistettavia osia . Yksi näistä oli portaikon kaide, jota Aalto oli käyttänyt myös Turun Sanomien toimitalossa 1928-31. Saksalaisen taideteollisuusaatteen - Bauhausin - vaikutteet, jonka ajatuksiin Aalto oli tutustunut siellä opettaneen ystävänsä Lazlo Moholy-Nagyn kautta, näkyvät Paimiossa. Paimiosta tulikin Walter Gropiuksen suunnitteleman Bauhaus-rakennuksen rinnalla rationalistisen arkkitehtuurin merkkiteos."

"B-siiven ruokasali on niinikään suunniteltu luonnonvaloa silmälläpitäen. Sen ikkunanpuoleinen osa on kahden kerroksen korkuinen. Näin luonnonvalo lankeaa leveän salin etäisimpäänkin nurkkaan. Häikäisyä estämään on ulkopuolelle sijoitettu markiisit." 

"Ruokasalia varten suunniteltiin kattovalaisimet, joiden epäsuoraa valaistustehoa pyrittiin lisäämään kattoon upotetulla suurella kullanvärisellä 'varjostimella'. Kaikki Paimion valaisimet ovat Aallon ohjeiden mukaan Oy Taito Ab:n valmistamia."

Kirjasto

Huomenna suuntaan Habitareen katsomaan nykydesignia. Mielenkiinnolla odotan myös Studio Kaisa B:n suunnittelemaa Aikamatka-erikoisnäyttelyä, joka on läpileikkaus suomalaisen arjen designista esitellen suunnittelijoita, esineistöä ja ajankuvaa kuudelta eri vuosikymmeneltä 1950-2000. Näyttelyn kuuteen tilaan on koottu aikakaudelle tunnusomaisia huonekaluja, valaisimia, esineistöä, tekstiilejä ja materiaaleja.

Viikonloppuja!