Lauantaiaamuna kävin sitten retkellä Kangasalla Rompetorilla. Sää oli kesäisen lämmin, ja tavaraa on myynnissä joka lähtöön. Paljon oli autojen ym. vempeleiden varaosia, mutta myös sisustustavaraa moneen makuun: kankaita, astioita, huonekaluja, tauluja, mattoja..., melkein mitä vaan mitä voi mieleen juolahtaa. Mukaani tarttui Finelin keltainen emalikulho ja Riihimäen Lasin vaaleansininen lasipurkki, jolle löysin kaverin kotimatkalla Jankan kirpputorilta Hervannasta.
Noita sinisiä lasipurkkeja minulla oli jo ennestäänkin, mutta emalikulho on ensimmäinen laatuaan. Illalla lueskellessani maaliskuun Dekoa löysin sattumalta jutun juuri tuosta hankkimastani emalikulhosta. Se on Kaj Franckin 50-luvulla suunnittelemasta mallistosta, jonka suunnittelun perustana oli monikäyttöisyys ja muodon yksinkertaisuus. Kulhon olisi sovelluttava yhtä hyvin taikinan tekoon, hedelmien tarjoiluun kuin uuniruokien valmistamiseen, aivan kuten Franckin jo aiemmin suunnittelemat Kilta-astiatkin (nyk. Teema).
Myös uudet lasipurkit pääsivät heti käyttöön. Mieluiten pidän keittiön pöytätasot tyhjänä ylimääräisestä tavarasta, ja kaikelle onkin oma paikkansa kaapeissa ja laatikoissa, mutta näissä kauniin värisissä lasitölkeissä säilön kaikenlaista joka päivä käden ulottuvilla tarvittavaa keittiötavaraa. Kansia minulla ei niihin ole, muutama on lainattu Ikean lasipurkeista.
Säilytyspurkkien sisältö on hyvä nimetä, jotta oudompikin tietää mitä missäkin purnukassa on. Tästä päästäänkin uuteen viikonloppuna virinneeseen harrastukseeni: dymoiluun. Ostin Clas Ohlsonilta kohokirjoittimen, ja nyt on nimilappuja sitten ilmaantunut erinäisiin paikkoihin:
Ja vielä yksi projekti sai alkunsa viikonloppuna, kun nappasin Hemtex:tä mukaan tämän lampunvarjostimen kehikon:
Nyt on mietinnässä sen jatkojalostus: teenkö varjostimen kankaasta tai tapetista, vai kieputanko kangasta tai narua sen ympärille, annanko olla sellaisenaan vai spreijaanko mustaksi...
Inspiraatiota odotellessa
2 kommenttia:
Hauskoja löytöjä! Emalikulhoista saa usein pulittaa huikeitakin summia... Mulla on ollut monta kertaa mielessä ostaa dymo, mutta pelkään laputtavani kaiken täällä kotona ja töissä niin olen jättänyt ostamatta :) Ehkä joku päivä sorrun ;)Lasipurkit on kauniita puutasolla!
Monta ihanuutta jäi ostamatta, kun en raski maksaa niistä "täyttä" hintaa, mutta joskus tekee oikeita löytöjäkin...
Dymoilua pitää tosiaan hieman rajoittaa, mutta voihan siihen hankkia erivärisiä nauhoja, ja askarrella synttäri- ym. kortteja. Ja täällä työhuoneessa täytyisi tehdä syyssiivous ja vähän arkistoida ja järjestellä tavaroita. Voi olla että muutama laatikon ja lehtikotelon joutuu varustamaan nimilapulla:)
Lähetä kommentti